Mitä on työnohjaus?
 

Työnohjaus on oppimisprosessi, jossa tutkitaan työhön liittyviä kysymyksiä. Työnohjaajan tehtävä on auttaa asiakkaita löytämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja, ei antaa ulkoapäin valmiita vastauksia. Työnohjaus on aina luottamuksellista, ja se soveltuu yksilöille, ryhmille ja työyhteisöille. Yksilötyönohjaus antaa mahdollisuuden keskittyä luottamuksellisesti vain yhden ohjattavan kokemuksiin ja kysymyksiin, kun taas ryhmämuotoisen työskentelyn voima on inhimillisten kokemusten jakamisessa ja erilaisten näkökulmien ymmärtämisessä. Työnohjausprosessi voi kestää muutamasta tapaamiskerrasta useaan vuoteen.

​

On todettu, että parhaimmillaan työnohjaus tukee oppimista, parantaa johtamis- ja yhteistyötaitoja sekä kirkastaa tavoitteita niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Työnohjauksen keinoin voidaan vahvistaa työntekijän ammatillista identiteettiä, työssä jaksamista ja työn laatua sekä parantaa työyhteisön ilmapiiriä.

​

Työnohjauksessa on mahdollista käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

• työn kuormitustekijät

• stressin hallinta

• työroolit

• työn sisältö ja työnkuva

• oman uran suunnittelu ja ammatilliset tavoitteet

• työyhteisöön liittyvät kysymykset

• esiintymisjännitys

• ajanhallinta

​

Työnohjaus ei sovellu ainoaksi tukimuodoksi, kun kyse on epäasiallisesta kohtelusta, konflikteista tai organisaation rakenteellisista ongelmista. Näissä tilanteissa työntekijöille ja esihenkilöille voidaan tarjota työnohjausta jaksamisen tueksi. 

Tarjoan myös valmennuspainotteista työnohjausta, joka on sisällöltään suppeampi prosessi kuin perinteinen työnohjaus. Valmennuspainotteisen työnohjausprosessin alussa asiakkaan kanssa määritellään 1–3 tavoitetta, joita kohden kuljetaan erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja harjoitteita käyttäen. 

 

Lue lisää työnohjauksesta:

https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus

 

​

​

Kenelle työnohjausta?

​

Palvelen työnohjaajana erityisesti:

• taiteilijoita ja kulttuurialan toimijoita (esim. muusikot, tanssijat, näyttelijät, sirkustaiteilijat, visuaalisten alojen taiteilijat, kirjailijat)

• taide- ja kulttuurialan tuotantotyötä tai johtamistyötä tekeviä

• taide- ja kulttuurialan organisaatioita (esim. orkesterit, musiikki- ja tanssioppilaitokset, teatterit, sirkukset, museot ja kirjastot)

• taide- ja kulttuurialan ammattiliittoja ja järjestöjä

​

​

 

Muusikoiden työnohjausmetodi

​

Olen kehittänyt väitöstutkimuksessani muusikoille suunnatun työnohjausmetodin, jotta  muusikon työn erityispiirteet ja kohderyhmän tarpeet tulisivat huomioiduiksi mahdollisimman laajasti. Kehittämäni työnohjausmetodi perustuu muusikoiden parissa keräämääni tutkimusaineistoon sekä olemassa olevien työnohjauksellisten ja lyhytterapeuttisten metodien soveltamiseen. 

​

Työnohjausmetodini viitekehys on kognitiivis-psykodynaaminen, ja sen juuret ovat syvällä humanistisessa ja psykologisessa tutkimuksessa. Käytän avoimen keskustelevan työotteen rinnalla kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä. Työnohjaajana pyrin tukemaan asiakasta löytämään juuri itselleen ja tilanteeseensa parhaiten soveltuvia ratkaisuja.

 

Muusikon työnohjaus vaatii alan erityistuntemusta; syvää ymmärrystä niin alan työkulttuurista kuin muusikoiden ammatillisen identiteetin rakentumisestakin. Muusikon työnohjaus on jatkuvasti kehittyvä ala, joka muovautuu muusikoiden parissa esiin pyrkivien tarpeiden ja lisääntyvän tutkimustiedon myötä.